Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammttikorkeakoulu – XAMK
5.6.2023
Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta vahvistavat tekijät
Laadullisen tutkimuksen piirissä on monenlaisia lähestymistapoja, jotka poikkeavat toisistaan tutkimuksen analyysin, sitä koskevan tulkinnan sekä tutkimuksen luotettavuuden suhteen. Monet tutkijat käyttävät laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa käsitteitä totuusarvo, sovellettavuus, pysyvyys ja neutraalisuus (ks. myös Tynjälä 1991).
Kunkin tutkimuksen kohdella tulee erikseen miettiä, mikä on paras tapa tehdä luotettavuusarviointi. Esimerkiksi toimintatutkimuksen luotettavuuden arviointi on erilaista kuin hermeneuttisen tutkimuksen, joka tähtää tutkimuskohteen syvällisempään ymmärtämiseen, tai etnografisen tutkimuksen, joka pyrkii ymmärtämään erilaisia kulttuureja osallisten näkökulmasta.
Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden kriteereitä ovat:
1) Siirrettävyys ja/tai sovellettavuus: luotettavuutta vahvistaa tutkimusaineiston rikas kuvailu, jonka avulla lukija voi päätellä, kuinka paljon tutkimuksen löydöksiä voi soveltaa muihin tutkimuskohteisiin.
2) Totuudellisuus: luotettavuutta vahvistaa se, kuinka paljon löydökset eli tutkijan johtopäätökset vastaavat tutkimuskohteen todellista tilaa (mm. triangulaatio, tutkimustulosten luotettavuuden arviointi vertaispalautteen avulla, osallistuja mukana arvioimassa tutkimustuloksia, tutkimuspäiväkirjan pitäminen jne.).
3) Vahvistettavuus: tehdyt tulkinnat saavat tukea toisista tutkimuksista tai triangulaatiosta.
4) Uskottavuus: Tutkijan omat ennakko-odotukset ja johtopäätösten oikeellisuus, tutkijan subjektiivisuus ja objektiivisuus: tutkijan oma persoona on mukana tutkimuksessa, mutta hänen tulee säilyttää neutraali ote tutkimuksen löydöksiä kohtaan.
Triangulaatio vahvistaa tutkimuksen luotettavuutta
Yksi mahdollisuus tarkastella tutkimuksen luotettavuutta on triangulaatio. Aineisto- ja menetelmätriangulaatiolla tarkoitetaan sitä, että samassa tutkimuksessa voidaan yhdistellä useampia aineistoja (esim. haastattelut, kertomusaineistot, havainnointi) ja menetelmiä (laadullinen – määrällinen). Tutkijatriangulaatiolla tarkoitetaan sitä, että samassa tutkimuksessa on kaksi tai useampi tutkijaa. Tutkimuksen luotettavuus lisääntyy aina triangulaatiota käytettäessä.
Miten laadullisen tutkimuksen luotettavuus paranee?
- Tutkimuksen eteneminen raportoidaan tarkasti.
- Lukijalle annetaan tarpeeksi yksityiskohtainen selvitys tutkimuksesta: teoreettiset lähtökohdat sekä niiden liittyminen tutkimukseen, tutkittavat henkilöt, tutkijan omat ennakko-oletukset ja taustatekijät tutkimusaiheeseen, aineiston keruu ja analyysi (avataan huolellisesti, mitä tehtiin missäkin vaiheessa).
- Tutkimuksessa käytetään triangulaatiota.
- Käytetään riittävästi aikaa tutkimuksen analysointiin ja siitä tehtäviin tulkintoihin. Annetaan aineiston levätä jonkin aikaa sen keräämisen jälkeen.
- Tuodaan esille tutkijan omat lähtöoletukset ja mahdolliset ennakkokäsitykset tutkittavasta teemasta ja käytetään mahdollisesti ulkopuolista arvioitsijaa tulosten tarkastelussa.
- Muistetaan että puhdas subjektiivisuus on harhaa ja objektiivisuus on suhteellista, tarkastellaan kriittisesti aineistoa ja tehtyjä tulkintoja (käytetään tervettä maalaisjärkeä).
Laadullisessa tutkimuksessa pyritään arvoituksen ratkaisemiseen
Laadullisessa tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, miksi jokin asia tapahtuu ja rakentamaan uskottavaa selitysmallia tehdyille havainnoille sekä perustelemaan selitykset uskottavalla tavalla havaintoihin viitaten ja uskomuksia koskevaan relevanttiin kirjallisuuteen vedoten, joka myös ohjaa arvoituksen ratkaisua.
Yksi tapa tuottaa miksi-kysymyksiä on verrata tutkimuskohteen ilmiöstä saatua kuvaa siihen kuvaan, jonka saa muita tutkimuksia lukemalla tai vertailemalla tutkimusaineiston antamaa kuvaa siihen kuvaan, minkä julkisuus siitä antaa tai millainen vallitseva käsitys asiasta on. Tärkeää on myös kysyä, miten arjessa asiasta ajatellaan. Miten uskottavia ovat arjen käsitykset verrattuna tutkittuun tietoon asioista, ja miksi näin on.
Myös ristiriidat aineiston sisällä voivat olla analyysin kohteita tai niitä voidaan käyttää hyväksi tulkinnan rakentamisessa. Esimerkiksi palvelun käyttäjillä voi olla ristiriitaisia asenteita uusia toimintoja kohtaan, jolloin kysytään, miksi näin on.
Myös siihen tulee kiinnittää huomiota, miten perustelen väitteeni ja mihin teoreettiseen viitekehykseen suhteutan näkemykseni ja miksi.
Lähteet:
Tynjälä, P. 1991. Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien luotettavuudesta. Kasvatus 5–6, 387–398.
Hyvää kirjallisuutta:
Lue triangulaatiosta lisää esim. teoksesta Suoranta ja Eskola 2022: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.