Tulevaisuuden tutkimus muotoilun tutkimusmenetelmänä

Leena Muotio

FT, yliopettaja

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK

25.1.202

Tavoitteena toivottava tulevaisuus

Tulevaisuusanalyysi on muotoilun tutkimuksessa oleellista, sillä tuotteita ja palveluita suunnitellaan aina tulevaisuutta varten. Tulevaisuutta kartoitettaessa on keskeistä se, että tulevaisuutta ei voida varmasti ja tarkasti tietää, mutta voidaan päätellä, mikä on mahdollista, toivottavaa ja todennäköistä. Tulevaisuuden kartoittamisella pyritään siihen, että sitä voidaan suunnitella, jolloin ihminen luo toiminnallaan tulevaisuuden eikä vain passiivisesti ajaudu siihen odottaessaan, mitä tapahtuu. Tulevaisuuden ennakoinnin menetelmillä on mahdollisuus vaikuttaa toivottavaan tulevaisuuteen ja esimerkiksi siihen, millaisia tuotteita ja palveluita tulevaisuudessa käytämme. Tähän liittyvät voimakkaasti muun muassa kestävän kehityksen, maapalloistumisen, teknologian edistymisen ja planetaarisuuden kysymykset. Tulevaisuus voidaan tehdä, siihen ei ole pakko ajautua.

Tulevaisuuden tekemisen välineitä muotoilun tutkimukseen

Tulevaisuuden hahmottamiseksi ja ennakoimiseksi on olemassa useita erilaisia menetelmiä, joista tässä artikkelissa nostetaan esiin muutamia sellaisia, joista voi nähdä olevan hyötyä muotoilualan tutkimuksissa. Seuraavassa nostetaan esiin, mitä näiden menetelmien avulla tavoitellaan:

1. Ennakoinnissa etsitään menneisyydestä säännönmukaisuuksia, joiden voidaan olettaa toteutuvan myös tulevaisuudessa, esimerkiksi nousukausien ja lamakausien heilahtelu maailmantaloudessa on ennakoitavissa menneisyyteen rinnastamalla.  Tällöin ennakoinnissa voidaan käyttää apuna tilastollisia aikasarja-analyysejä. Huomattavaa on, että historia on useimmiten lähtökohtana myös uusien tuotteiden suunnittelussa.

2. Skenaarioita voidaan suunnitella tietylle aikajänteelle, esimerkiksi 5 vuoden päähän. Skenaarioiden luominen on asiantuntijamenetelmä, jossa rakennetaan useita erilaisia skenaarioita, joista osa on positiivisia ja osa negatiivisia. Erilaisia skenaariota hahmotetaan tämän tyyppisessä tehtävässä usein 4–5. Nykyhetkestä voi tietyillä toimenpiteillä seurata saman tyyppinen tilanne kuin se nyt on, tai tietyillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa paras mahdollinen tulevaisuus, kun taas väärään suuntaan lähtevillä toimenpiteillä tai niiden tekemättä jättämisellä voidaan päätyä ei-toivottuun tulevaisuuteen. Skenaariot kartoittavat siis sitä, mitä tulee tehdä ja mitä jättää tekemättä, jotta saavutetaan toivottu tulevaisuudenkuva.

3. PESTE-analyysin mukaan tulevaisuuden ajurit ovat: a) poliittiset, esimerkiksi poliittiset ja valtiolliset linjaukset, lait ja asetukset, b) ekonomiset, esimerkiksi markkinoiden ja talouden kehitys, palkkataso ja korkotaso, c) sosiaaliset, esimerkiksi koulutus ja väestönkasvu tai väestön väheneminen ja ikärakenteen muutos, d) tekniset, esimerkiksi digitalisaatio, tekoälyn käytön ja bio- ja nanotekniikan yleistyminen , sekä e) ekologiset, esimerkiksi ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja luontokato. PESTE-lyhenne muodostuu jokaisen kohdan ensimmäisestä kirjaimesta. PESTE-analyysiä voidaan täydentää PESTEL-analyysilla, jolloin L kuvastaa lainsäädännöllisten seikkojen huomioimista (legal) tai PESTEV-analyysillä, jolloin V kuvastaa arvoja (values).

4. Delfoi-menetelmä on menetelmä, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyslistojen kysymyksiin. Tutkijat tekevät vastauksista yhteenvetoja ja esittävät uudet kysymykset erityisesti niistä asioista, joista asiantuntijat olivat eri mieltä. Prosessi on siis iteratiivinen eli tutkimusvaiheita toistava. Lopuksi asiantuntijat yleensä käyvät vielä paneelikeskustelun yrittäen päästä yhteisymmärrykseen yhteisestä tulevaisuudesta. Voit lukea lisää Delfoi-menetelmästä tämän sivuston artikkelista: Delfoi-menetelmän hyödyt muotoilualan tutkimuksissa sekä tämän artikkelin lopusta löytyvän lähdeluettelon linkeistä.

5. Megatrendit, heikot signaalit ja villit kortit. Megatrendi on asia tai ilmiö, joka on kaikkien havaittavissa, esimeriksi yhteiskunnan digitalisoituminen tai ilmaston lämpenemisen aiheuttamat sääilmiöt. Heikot signaalit taas eivät ole kaikkien selvästi nähtävissä, vaan niiden havaitseminen vaatii herkkyyttä ja tarkkavaistoisuutta. Ne ovat pieniä ilmiöitä, jotka voivat joko kasvaa megatrendeiksi (noususignaalit) tai sammua (laskusignaalit) (Rubin s.a.) Ensimmäinen pitseria Haminassa 1960-luvulla oli heikko signaali siitä, että erilaiset etniset ruokakulttuurit alkoivat levitä Suomeen. Heikkoja signaaleja löytää erityisesti suurista kaupungeista, joista erilaiset muoti-ilmiöt alkavat vähitellen levitä koko maahan.

6. Villi kortti on jokin odottamaton, yksittäinen (ei toistuva) tapahtuma, johon ei ole osattu varautua. Tällainen oli esimerkiksi 9/11-terrori-isku vuonna 2001. Myös Britannian eroa Euroopan unionista (Brexit) voidaan pitää villinä korttina. Negatiivisia seuraamuksia aiheuttavia yllättäviä tapahtumia kutsutaan myös mustiksi joutseniksi.

7. Utopiat ovat ajasta ja paikasta irrallisia kuvitelmia ihannetilanteesta. Utopia-ajattelu on toivottavien tulevaisuuksien visiointia (Rubin s.a.).

8. Dystopiat ovat ajasta ja paikasta irrallisia kauhukuvia. Utopioita ja dystopioita esitetään usein romaanikirjallisuudessa tai elokuvissa. Ne harvoin toteutuvat sellaisenaan, mutta niissä voi olla muutoksen siemen, kuten Star Wars -elokuvissa esiintynyt henkilön hologrammi tai Harry Potterin näkymättömyysviitta. Nämä aikoinaan utooppiset keksinnöt ovat nykyään olemassa – ainakin jollakin tasolla. Hyviä esimerkkejä toteutuneista utooppisista keksinnöistä ovat lentokoneet tai salainen agentti Maxwell Smartin kenkäpuhelin 1960-luvun televisiosarjassa, joka ennakoi kännykkää lankapuhelimien aikakaudella. Smart selviytyi aina pinteestä, kun hän riisui kengän jalastaan ja pystyi soittamaan sillä itselleen apua.

9. Raidemalli lähtee oletuksesta, että kehitys kulkee kaikissa yhteisöissä samojen tiettyjen vaiheiden kautta samaan suuntaan. Raidemallilla voidaan kuvata esimerkiksi yhteiskuntaa, joka on kehityksen edelläkävijä (yhteiskunta 1) ja kehityksestä jäljessä olevaa yhteiskuntaa (yhteiskunta 2), näiden lisäksi kuvauksessa on mukana kehittyvä maa (yhteiskunta 3), joka ottaa mallia edelläkävijäyhteiskunnasta.

10. Analogiaksi kutsutaan menetelmää, jossa etsitään samankaltaisuuksia eri alalta tai alueelta kuin tutkimuksen kohde. Esimerkiksi lintujen lennosta on luotu analogia siitä, että ihminenkin voisi osata lentää, jolloin on lähdetty kehittämään lentokonetta. Tarranauhan idean kerrotaan saaneen alkunsa takiaisesta, joka takertui keksijä George de Mestralin vaatteisiin metsästysretkellä vuonna 1941 (Tarranauha s.a.). Tutkija käänsi tämän ikävän ominaisuuden hyötykäyttöön.

11. Eläytymismenetelmää voidaan soveltaa tulevaisuuden ennakointiin esimerkiksi asettumalla tulevien sukupolvien asemaan ja kuvittelemalla, millaisessa yhteiskunnassa ihmiset haluaisivat tai eivät haluaisi elää. (vrt. utopia/dystopia). Eläytymismenetelmästä voi lukea tämän sivuston artikkelista Narratiivit, eläytyminen ja tyypittely tutkimusmenetelminä.

12. SWOT-ANALYYSI on kirjainlyhenne sanoista Strength eli vahvuudet, Weakness eli heikkoudet, Opportunity eli mahdollisuudet ja Threath/ uhat. SWOT-analyysin avulla voidaan hahmottaa tulevaisuutta, kun pohditaan kunkin neljän kohdan jatkokehitystä ja toimenpiteitä: Miten vahvuuksia kehitetään edelleen? Miten heikkouksista päästään eroon? Miten mahdollisuudet hyödynnetään? Miten uhkia torjutaan?

Edellä avatut tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät ovat hyödyllisiä ja käyttökelpoisia muotoilun tutkimusmenetelminä. Tulevaisuuden tutkimuksesta voidaan todeta, että se vaatii siis paljon mielikuvitusta ja soveltamiskykyä, mutta myös asiantuntemusta muuntaa villit ideat palvelemaan ihmiskuntaa.

Tulevaisuusskenaarioharjoitus

Tulevaisuusskenaariotehtävän avulla on mahdollista harjoitella skenaarioiden luomista: Voidaan esimerkiksi laatia ammatillisesta näkökulmasta tulevaisuuden skenaarioita. 1) Ensi kuvataan nykytila, eli se missä laatija on hyvä ja missä hän kokee tarvetta kehittyä. 2) Kuvataan erilaiset tulevaisuuden skenaariot (vähintään 5 erilaista olotilaa ammatillisesti), missä skenaarion laatija voi nähdä itsensä tulevaisuudessa. Laaditaan sekä positiivisia että negatiivisia skenaarioita: missä halutaan olla viiden vuoden päästä ja missä ei haluta olla muuten kuin jos muuta työtä ei ole tarjolla. 3) Kuhunkin skenaarioon johtava polku kuvataan, eli millaisia toimia tekemällä varmimmin päädytään kyseiseen skenaarioon.

Hyvää tietoa tulevaisuudentutkimuksesta tarjoaa TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/

Niin ikään Sitran sivuilta löytyy hyvää tietoa tulevaisuuden tutkimuksesta: https://www.sitra.fi/

Tulevaisuuden tekijän työkalupakki: https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tekijan-tyokalupakki/

Tulevaisuuden tutkimuksen seura: https://www.tutuseura.fi/tutu/

Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä: chrome-extension://efaidnbmnnnibpcajpcglclefindmkaj/https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47132/tutu_kirja_web_ver3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähteet:

Rubin, A. s.a. Heikot signaalit. TOPI – tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/menetelmat/toimintaympariston-muutosten-tarkastelu/heikot-signaalit/ [viitattu 29.1.2024].

Rubin, A. s.a. Utopia-ajattelu. TOPI – tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/filosofiset-perusteet/utopia-ajattelu/ [viitattu 29.1.2024].

Tarranauha. 2024. Keksinnöt.fi. Saatavissa: https://keksinnot.fi/acme_accident/tarranauha/ [viitattu 29.1.2024].