Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk
7.2.2023
Vaikka muotoilualat suuntautuvat tulevaisuuden tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun, perustuvat ne kuitenkin muotoilun eri traditioihin, jolloin erityyppisten historiantutkimuksen näkökulmien ja menetelmien käyttö voi tulla kyseeseen muotoilualan opinnäytetöissä. Tässä artikkelissa luodaan katsaus muotoilun tutkimuksen kannalta relevantteihin historiantutkimuksen lajeihin ja menetelmiin.
Vaikka Suomi on muotoilumaa, on muotoilun historian tutkimus ollut varsin marginaalisessa asemassa (Svinhufvud 2014). Viime vuosina muotoiluhistoriaan kohdentuvien julkaisujen määrä on kuitenkin lisääntynyt. Historiatutkimuksen marginaalisuus heijastuu edelleen omalta osaltaan myös muotoilukoulutuksiin, joissa muotoilun historian opetus on varsin vähäistä – koulutuksen fokuksen ollessa luonnollisestikin varsinaisessa suunnittelutyössä. Tämä puolestaan näkyy opinnäytetöissä ja graduissa kulloisenkin aihealueen suunnitteluhistorian usein varsin olemattomana tai ohuena käsittelynä. Tietysti poikkeuksiakin on. Uutta suunniteltaessa taustalla vaikuttaa kuitenkin aina tietoisuus aiemmasta; joko sitä vastustetaan ja koetetaan muuttaa tai siitä otetaan ideoita ja vaikutteita. Kummassakin tapauksessa suunnittelusuuntauksen menneisyys on tunnettava hyvin. Vertaileva aspekti on myös näin ollen aina läsnä suunnittelun ja muodonannon tutkimuksessa. Taideteollisuuden ja muotoilun historian tunteminen ja sen analyyttinen tarkastelu on tärkeää kaikilla muotoilualoilla ja jossain laajuudessa myös lähes kaikissa muotoilualan opinnäytteissä.
Henkilöhistorian näkökulma: muotoilijat keskiöön
Ensimmäisenä voidaan nostaa tarkasteluun muotoilijoiden ammatillinen henkilöhistoria eli heidän eri elämänvaiheissa suunnittelemansa tuotteet. Esimerkiksi suomalaiset modernin kalustesuunnittelun suuret nimet toimivat edelleen kalustesuunnittelun opiskelijoiden tien viitoittajina, jolloin kalustesuunnittelun opinnäytteissä tulisi näkyä inspiraation lähteenä olevan kalusteen suunnitteluhistoriaan liittyvä analyysi, joka luonnollisestikin aina sitoutuu suunnittelijan elämään ja työhistoriaan. Suomalaisista nimekkäimmistä suunnittelijoista on saatavilla hyvin kirjallisuus- ja arkistolähteitä. Aikalaissuunnittelijoiden töistä on myös mahdollista saada tietoa haastattelututkimuksen avulla. Heidän työskentelyään saattaa jopa päästä havainnoimaan.
Tyylihistorian ja muotoilutuotteiden kehittymisen tuntemus
Muotoilun historia on merkittävä osa laajempaa tyylihistoriaa. Kaikilla muotoilualoilla alan kehittymisen tuntemus on tärkeää, ja kunkin muotoilualan kehittyminen sitoutuu yleiseen tyylihistoriaan. Esimerkiksi graafisessa suunnittelussa kirjaintyyppien eli fonttien suunnittelu ammentaa vahvasti aiemmasta taustastaan, ja monissa tapauksissa jo fonttien nimissä näkyy niiden tyylihistoriallinen viittaavuus: erilaiset gothic-fontit viittaavat goottilaisen arkkitehtuurin ja taiteen muotokieleen. Pukusuunnittelussa tyylikausien tuntemus on esisijaisen tärkeää, sillä puvustukset sijoittuvat aina tiettyyn historialliseen ajanjaksoon, ja myös muotisuunnittelu ammentaa jatkuvasti menneisyyden tyylikausista mitä moninaisimmin tavoin. Myös esine- ja kalustemuotoilussa tyylihistorian tuntemus on tärkeää jo siksikin, että muotoilija voi ammentaa ideoita aiempien aikakausien esineistöstä ja myös tunnistaa suunnittelussaan menneisyydestä kumpuavat vaikutteet, usein alitajuisetkin.
Taidehistoria
”Menneisyys on nykyisyyden ankkuri ja suuntaviitta tulevaisuudelle.” (Autio-Sarasmo 2008)
Tyylihistorian tuntemuksen kanssa käsikädessä kulkee taidehistorian tuntemus, joka kuuluu jokaisen muotoilijan perustietämykseen. Taidesuuntaukset ovat kautta aikojen vaikuttaneet voimakkaasti tyylisuuntauksiin ja arkkitehtuurin – ja myös toisin päin. Taidehistoria ja tyylihistoria kuvastavat myös aatehistoriaa, kulttuurin kehitystä ja arvomaailmaa, sekä ennakoivat tulevaa tyylillistä kehitystä. On selvää, että taidehistorian tuntemus on ensisijaista, jos ajatellaan esimerkiksi semiotiikan ja erilaisten kuvantulkinnan menetelmien käyttöä muotoilualojen opinnäytetöissä. Muotoilijan tietopankkina ja ideavarantona on koko visuaalisen kulttuurin kenttä, joten sen hyvä tuntemus ja siitä laajasti suunnitteluun ammentaminen ovat ensiarvoisia asioita muotoilun kehityksessä.
Arjen historia
Arjen historian tutkimus on historiantutkimuksen suuntaus, johon on alettu kiinnittää enenevissä määrin huomiota 1900-luvun jälkipuoliskolla. Muotoilijoiden näkökulmasta arjen historian tarkastelulla on suuri merkitys, sillä sen parissa keskitytään sananmukaisesti ihmisten arjen elementtien tarkasteluun: kotiympäristön, tilaratkaisujen, arjen esineistön, erilaisten toimintojen ja työn tekemisen historiaan. Myös kaupunki- sekä maalaiselämän historia, työn ja ruokatuotannon historia kuuluvat arjen historian piiriin (Mitä on arjen historia 2023). Arjen historian keskiössä ovat ihmiset kotioloissaan, arjen askareissa ja palkkatyössä, perheet yhteiskunnan perusyksikköinä, vastakohtana suurmiesten, kansa- ja yhteiskuntien, politiikan ja päättäjien historialle. Arjen historian keskiössä ja mahdollistajina ovat näin ollen muotoilutuotteet, jotka omalta osaltaan luovat kulttuurihistoriaa ja liittävät arkisen elämän tyylihistorian jatkumoon.
Arkistotutkimus
Historian tutkimuksessa tärkeä rooli on arkistotutkimuksella. Muotoilualan arkistojen lisäksi myös esimerkiksi Kansallisarkisto on arvokas tietolähde muun muassa henkilöhistorian näkökulmasta myös muotoilualan tutkimusta tekevälle. Erittäin hyvä tietolähde esinetutkimuksesta kiinnostuneelle on Artefacta-tutkimusverkosto, joka yhdistää esineistä ja esinekultturista kiinnostuneita sekä tarjoaa laajasti tietoa sekä järjestää konferensseja. Lisätietoa Artefactasta saa täältä: https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=3003
Tärkeitä muotoilualan arkistoja ovat muun muassa:
- Design-arkisto: https://designarkisto.fi/
- Designmuseon arkisto – ja Design-museon kokoelmat: https://www.designmuseum.fi/fi/arkisto/
- Design Forum Finland – muotoilun tietopankki: https://www.designforum.fi/muotoilun-tietopankki/
- Kaupunginmuseot ja maakuntamuseot arkistoineen
- Muotoilualojen arkistot ulkomailla
Arkistotutkimusta kannattaa harjoittaa, sillä muotoilualan menneisyyden tietämys on arkistoitu ja myös digitalisoitu Suomessa varsin hyvin ja täsmällisesti. Arkistoista on löydettävissä luotettavaa tietoa varsin helposti ja nopeasti – etenkin kun arkistojen käytössä harjaantuu.
Lähteet:
Autio-Sarasmo, S. 2008. Historian tutkimus, tutkimusprosessi. Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historiaseura. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.kasvhistseura.fi/julkaisut/kasvatuksen-historian-ensyklopedia/tekstejä-alan-tutkimusmetodologiasta-ja-menetelmistä/10 [Viitattu 22.5.2022].
Mitä on arjen historia. 2023. Kookas.fi. Saatavissa: https://www.kookas.fi/tiede/historia/mita-on-arjen-historia [viitattu 7.2.2023].
Svinhufvud, L. 2014. Onko Suomessa muotoiluhistorian tutkimusta? TAHITI 28.10.2014. WWW-julkaisu. Saatavissa: https://tahiti.journal.fi/article/view/85533/44483 [viitattu 19.5.2022].
Kirjallisuutta:
Danielsbacka, M., Hannikainen, M. O., Tepora, T. 2022. Avaimia menneisyyteen – Opas historian tutkimuksen menetelmiin. Helsinki: Gaudeamus.
Korvenmaa, P. 2009. Taide & Teollisuus – Johdatus suomalaisen muotoilun historiaan. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu B88. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu.
Takala-Schreib, V. 2000. SUOMI MUOTOILEE – unelmien kuvajaisia diskurssien vallassa. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, julkaisu A23. Saatavissa: https://www.researchgate.net/profile/Vuokko_Takala-Schreib/publication/215449740_Toistaminen/links/06f8bd222ff6f73189ac4ec3/Toistaminen.pdf