Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK
24.1.2024
Delfoi-menetelmän periaatteet
Delfoi- tai delfi (tai delphi)-menetelmäksi kutsutaan asiantuntijamenetelmää, jonka avulla kartoitetaan asiantuntijoiden mielipiteitä mahdollisista tulevaisuuden skenaarioista. Kyseessä on siis tulevaisuuden tutkimuksen laadullinen menetelmä, joka perustuu haastattelututkimukseen, tarkemmin sanottuna paneeleissa tehtyihin ryhmähaastatteluihin, jotka toteutetaan kyselylomakkeen (lomakehaastattelu) avulla. Delfoi-menetelmän nimi tulee antiikin Kreikassa sijainneesta Delfoi-nimisestä temppelikeskuksesta, jossa oraakkelit välittivät jumalolento Apollon ennustuksia ihmisille (Kuusi 1999).
Delfoi-menetelmälle on tunnusomaista se, että asiantuntijat ovat siinä mukana anonyymisti (erillään toisistaan) ja että menetelmä perustuu muotoilussa tuttuun iteraatioon, eli useampaan tutkimuskierrokseen, joissa osallistujat antavat aikaisemmista vaiheista palautetta, eli argumentoivat eri vaiheita. Menetelmä pohjautuu näin ollen myös ryhmätyöhön, ja Delfoita onkin muokattu myös sellaiseksi, että panelistit tietävät toisistaan, eli anonymiteetti ei aina välttämättä päde. Tuloksista kootaan tyypillisesti tilastotietoa, mutta myös laadullinen analyysi on myös mahdollinen, ja usein myös erittäin hyödyllinen.
Delfoin voima on siinä, että Delphi-prosessissa saavutettua asiantuntijakonsensusta pidetään luotettavampana ja objektiivisempana kuin yksittäisen asiantuntijan mielipidettä, koska siinä esiin nousee asiantuntevan ryhmän tieto ja osaaminen. Delfoin avulla asiantuntijoiden perustelluista ja viimeisimpään tutkimustietoon nojaavista käsityksistä tiivistyy iteraatiokierrosten palautteiden huomioimisen kautta tiedon kova ydin tutkittavasta asiasta. Delfoi sopiikin hyvin juuri tulevaisuutta koskevien visaisten ja laaja-alaisten ongelmien ratkaisemiseen. (Ks. Linturi 2020.) Joissakin tapauksissa muotoilun, erityisesti palvelumuotoilun ongelmat ovat tällaisia.
Miten Delfoi-tutkimus suoritetaan
Delfoin vaiheet ovat seuraavat:
- Tutkimusongelma kartoitetaan ja rajataan, määritellään tutkimuksen tavoitteet
- Kootaan tutkijaryhmä (Delfoi-tutkimus onnistuu parhaiten, kun tutkijoita on useita, tai ainakin kaksi).
- Valitaan asiantuntijapaneeliin pyydettävät henkilöt ja sovitaan heidän kanssaan aikataulusta.
- Suunnitellaan ensimmäisen kyselykierroksen kyselylomake, joka testataan ja muokataan huolellisesti.
- Ensimmäinen kyselykierros tehdään joko kirjallisena (esimerkiksi sähköinen kysely) tai suullisena haastattelukyselynä.
- Ensimmäisen kyselykierroksen vastaukset analysoidaan ja niiden perusteella
- tehdään toisen kyselykierroksen kyselylomake, joka myös esitestataan huolellisesti.
- Toinen kyselykierros tehdään ja vastaukset analysoidaan.
- Jos on tarpeen, tehdään vielä kolmas kyselykierros.
- Kirjoitetaan raportti tutkimuksen tuloksista.
Huomattavaa on, että Delfoin etenemistä voidaan varioida esimerkiksi juuri lisäämällä kolmas kyselykierros.
Delfoin työläimpiä vaiheita tutkijoilla ovat asiantuntijoiden valinta ja saaminen mukaan tutkimukseen, tutkimusvaiheiden analysointi ja löydettyjen tulosten muokkaaminen uudeksi haastattelukyselyksi sekä tutkimustulosten raportointi.
Muotoilualan tutkimuksissa Delfoi-menetelmää voidaan ajatella käytettäväksi, kun ratkaistavan on jokin esimerkiksi tulevaisuuden teknologioihin liittyvä haaste tai tuoteinnovointiin liittyvä tutkimusongelma. Jälkimmäisessä tapauksessa on hyvä ottaa paneeliin mukaan tuotteen potentiaalista käyttäjäkuntaa eli niin sanottuja tavallisia kansalaisia. Kuten Osmo Kuusi (1999) sanoo: ”Esimerkiksi tuoteinnovaatioita pohtivaan Delfoi-raatiin on hyvä kuulua niitä esimerkiksi tutkijoita, kansalaisaktiiveja tms., jotka herkästi aistivat ”ilmassa leijuvat” tulevaisuuden tekniset ja yhteiskunnalliset mahdollisuudet, tulevaisuuden heikot signaalit. Toisaalta raatiin tulisi kuulua tulevaisuuden toimeenpanijoita kuten päätöksenteon valmistelijoita julkishallinnossa, yritysjohtajia ja ”hulluja” kokeilemaan valmiita yrittäjiä.”
Edellä esitetty kertoo Delfoi-menetelmän vahvasta tulevaisuusorientaatiosta, jollainen myös kaikella muotoilun tutkimuksella on.
Lähteet:
Kuusi, O. 1999. Delfoi-metodi. Metodix. Metoditietämystä kaikille. Helsinki: Metodix Oy. Saatavissa: https://metodix.fi/2014/05/19/kuusi-delfoi-metodi/ [viitattu 25.1.2024].
Linturi, H. 2020. 1 Delfoin monet tarkoitukset. Metodix – Metoditietämystä kaikille. Helsinki: Metodix. Saatavissa: https://metodix.fi/2020/03/08/delfoin-tarkoitukset/ [viitattu 25.1.2024].
Lukea kannattaa myös:
Metodixista Hannu Linturin artikkelit 2–9 Delfoi-metodista, jotka löytyvät tämän tekstin lähteenä olevan Linturin artikkelin osoitteen kautta.
Yrjö Myllylän artikkeli Delfoi-metodi osoitteesta: https://yrjomyllyla.com/delfoi-metodi/