Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK
29.11.2021
Johdanto
Opinnäytetyön suunnitelmaksi laaditaan esseemuotoinen selostus työn kulusta. Tutkimussuunnitelma esitellään opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa, kunkin ammattikorkeakoulun ja muotoilukoulutusten käytänteiden mukaan. Suunnitelmasta tulee tehdä mahdollisimman tarkka ja kattava. Ensimmäinen suunnitelma toteutuu harvoin sellaisenaan. Tutkimussuunnitelmalle ja ongelmanasettelulle on tyypillistä, että ne elävät ja tarkentuvat vasta työtä tehdessä. Tutkimussuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat (listaus on suunnitelman työjärjestys ei opinnäytetyötutkielman osien järjestys):
- Aihealue tai alustava työnimi
Perustele tarkasti, miksi aihe kiinnostaa: yleinen kiinnostavuus, ajankohtaisuus, uutuusarvoisuus, erityisyys sekä asiakkaan ja opiskelijan omat lähtökohdat työn tekemiseksi. Myös työn merkitystä ammattialan kannalta on tärkeää avata. Mitä uutta tietoa, taitoa, ammatillista osaamista työ tuottaa ja miksi tämä on kiinnostavaa? Kenen kannalta aiheesi on tärkeä (työnantajan, oman työllistymisesi, lähiympäristön, kansainvälisten suhteiden luomisen)? Pohdi myös, onko työssä eettisiä ulottuvuuksia.
Mieti työelämä- tai asiakaslähtöinen, ajankohtainen, itsellesi läheinen aihealue, jota haluat syventää ja tutkia. Opinnäytetyö voi olla myös kahden opiskelijan yhteistyö, mutta silloin suunnitelmasta tulee selvitä tarkka työnjako. Opinnäytetyön tekemistä moniammatillisissa tiimeissä suositellaan, jos tällainen lähtökohta on mahdollinen.
Aiheen löytymisessä voivat auttaa:
- työharjoittelupaikka
- aikaisemmat opinnäytetyöt (samaakin aihetta voi tutkia eri näkökulmista)
- keskustelut eri ihmisten kanssa (työnantajat, opettajat, eri alojen ihmiset)
- hyvät yleistiedot (ajankohtaisten asioiden seuraaminen, lehtien ja kirjojen lukeminen)
- silmät auki kulkeminen ja epäkohtien havaitseminen ympäristössä ja yhteiskunnassa
2. Toiminnan konteksti: yhteistyökumppanit, asiakas, muut osallistuvat tahot
Avaa tarkasti, kenelle työtä teet. Opintojen aikana syntyneitä suhteita, Internetiä ja sosiaalista mediaa voit käyttää apuna etsiessäsi mahdollisia yhteistyökumppaneita. Arvioi myös työsi laajuutta. Pystytkö tekemään kaiken itse vai tarvitsetko jollakin osa-alueella esimerkiksi alihankintatyötä. Kuka sen tekee? Muista että itse kannat kuitenkin päävastuun. Muista myös tehdä korkeakoulusi ohjeistuksen mukainen kirjallinen sopimus yhteistyökumppanisi kanssa.
Määrittele työsi kohderyhmä tai asiakas. Kuka tulee käyttämään suunnittelemaasi tuotetta tai palvelua? Ketä se palvelee? Missä tilanteessa? Milloin? Liian tarkkaa kohderyhmän rajaamista ei kannata tehdä.
Yritykset ja yhteistyökumppanit
a) Etsi mahdollisia yhteistyökumppaneita käyttäen apuna esim. sosiaalista mediaa, yritysteleluetteloa, messuluetteloita, Internetiä. Kirjaa yhteystiedot tutkimussuunnitelmaasi. Etsi yhteistyökumppaneita myös mahdollisen kieltäytymisen varalle.
b) Tarvitaanko projektissasi alihankkijoita tai muita avustajia? Kirjaa myös avustavien yhteistyökumppaneiden yhteystiedot.
c) Tuo esiin, mikä tulee olemaan yhteistyökumppaneiden rooli projektissasi?
- Työn tavoite
Avaa tutkimussuunnitelmassasi, mikä työn tai palvelun tulos tulee olemaan? Määrittele työsi painotus: onko työsi produktiivinen, tutkimuksellinen, palvelu- tai asiakaslähtöinen, taiteellinen? Mikä tulee olemaan työssä suunnittelun, mallinvalmistuksen, hankkeistuksen tai yhteistoiminnan ja kirjallisen tuotoksen osuus?
- Keskeisten käsitteiden määrittely, työn käsitekartta ja viitekehys
Mieti muutamia aihealuettasi parhaiten kuvaavia sanoja. Nämä sanat ovat työsi keskeisiä käsitteitä. Ne toimivat myös hakusanoina lähdekirjallisuutta etsiessäsi. Kirjaa myös vastaavat englanninkieliset termit. Suomen kielellä on olemassa varsin vähän muotoilualojen kirjallisuutta, mutta englanniksi sitä löytyy varsin paljon. Google Scholaria on hyvä käyttää tiedonhaussa.
Kirjoita jokaiselle käsitteelle selkokielinen määrittely. Tavallisia arkikielen sanoja eri alojen ihmiset voivat tajuta ja mieltää eri tavoilla. Siksi on tärkeää löytää yksiselitteiset käsitteet ja määritellä ne tarkasti siinä merkityksessä, missä tulet niitä käyttämään. Yritä löytää käsitteet, jotka ovat mahdollisimman yksiselitteisiä.
Työn rajaamisessa auttaa käsitekartta, jossa jäsentelet käsitteiden suhdetta toisiinsa. Käsitekartta tarkoittaa suunnilleen samaa kuin mind map tai ajatuskartta tai miellekartta. Käsitekartan avulla kuvaat tutkimuksesi keskeisten käsitteiden yhteen liittymistä. Sen avulla kannattaa hahmottaa työn aihealutta kokonaisuudessaan ja eri asioiden suhdetta toisiinsa.
Tutkimussuunnitelmavaiheessa kannattaa sisällyttää käsitekarttaan kaikki aihealueesi kannalta tärkeältä tuntuvat ja siihen vaikuttavat asiat. Karsintaa voi tehdä, ja tuleekin tehdä myöhemmin.
Käsitekartan etuja ovat Metsämuurosen (2003, 199) mukaan:
- se on visuaalinen
- se auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia
- se selkiyttää osien välisiä suhteita
- se auttaa selkeyttämään, mikä on oleellista ja mikä epäoleellista, ja auttaa näin karsimaan turhia rönsyilyjä
- näyttämällä käsitekarttaa tutkittaville, voi tutkija varmistaa, että hän on ymmärtänyt oikein tutkittaviensa tarkoitusperät
- sen avulla voidaan esittää myös tiedeyhteisölle oman tulkinnan tuloksia
Käsitekartan avulla pääset hahmottamaan tutkimuksen viitekehystä. Viitekehys ilmaisee työsi keskeiset toisiinsa vaikuttavat asiat.
Käsitekartta/ miellekartta/ mind map on kätevä tapa hahmottaa aihealuetta kokonaisuutena. Se on myös kätevä rajauksen väline, koska oleelliset asiat tulevat helposti havaittaviksi. Aloita kartan teko niin, että kirjoitat keskelle tärkeimmän ydinasian ja lisäät sen ympärille sanoja, jotka liittyvät ydinasiaan. Voit havainnollistaa karttaa väreillä tai tummennuksilla.
Esimerkki käsitekartasta:
Projektisuunnitelman käsitekartta (Heidi Pötry)
Esimerkki miellekartasta:
Viitekehys on näkökulma, josta tarkastelet tutkimuskohdettasi. Sen avulla esittelet työsi rajauksen, eli mitä asioita tulet käsittelemään. Joskus on syytä kertoa myös ne aihettasi läheisesti sivuavat asiat, mitä et käsittele työssäsi, jotta lukija ei jää odottamaan jotakin turhaan. Viitekehys tulee muotoilualan töissä laatia myös kaaviokuvan muotoon, missä esitetään työn keskeiset elementit ja se, miten ne vaikuttavat toisiinsa. Kuten käsitekartassa työn aihe on aina keskellä, jos viitekehys esitellään kuviona.
Esimerkki viitekehyksestä:
Omakotitalon peruskorjausprojektin viitekehys (Marianne Mäensivu).
Hyviä lähteitä:
Anttila, P. 1996, Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Helsinki: Metodix. Verkkokirja. Saatavissa: https://metodix.fi/2014/05/17/anttila-pirkko-tutkimisen-taito-ja-tiedon-hankinta/
Metsämuuronen, J. 2003: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. uudistettu painos. Helsinki: Gummerus.
- Aikaisemmat opinnäytetyöt ja tutkimustieto
Kerro tutkimussuunnitelmassa lyhyesti, millaisia tutkielmia aiheeseen liittyen on aiemmin tehty. Nosta esiin samaa aihetta käsittelevät tärkeimmät aikaisemmat opinnäytetyöt. Luo alustava lähdeluettelo opinnäytetyötäsi varten korkeakoulusi ohjeiden mukaan. Muista kirjata kaikki käyttämäsi lähteet lähdeluetteloon sekä viitata opinnäytetyön tekstissä kaikkiin luettelossa mainittuihin lähteisiin.
Etsi sekä aiheeseesi liittyviä lähteitä että valitsemiisi tutkimusmenetelmiin liittyviä, mahdollisimman tuoreita lähteitä. Etsi myös kansainvälisiä lähteitä. Lähteitä voivat olla kirjat, elektroniset lähteet, suulliset lähteet, museot, arkistot, yksityiset kokoelmat ja niin edelleen. Ne kaikki laitetaan samaan luetteloon. Laita kaikki lähteet heti sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Lähteitä ovat sellaiset teokset, joihin tekstissä viitataan. On mahdollista tehdä myös erillinen luettelo otsikolla Kirjallisuus, jos teokset ovat kiinteästi aiheeseen liittyvää taustakirjallisuutta, mutta johon ei viitata. Lähdeluettelo pitää tarkastaa lopuksi ja poistaa ylimääräiset lähteet, joita ei ole käytetty.
- Työn rajaus – tutkimusongelman määrittely ja tutkimuskysymysten luominen
Konkreettiset tutkimusongelmat mahdollistavat tutkimuskysymysten muodostamisen ja rajaavat työsi sekä kertovat, mihin sinun tulee lopuksi myös sanallisesti vastata. Tutkimuskysymysten tulee liittyä kiinteästi työhösi ja aikaisemmin määrittelemääsi tavoitteeseen. Ongelmille on tyypillistä muuttua ja täsmentyä työn edetessä, kun tieto kohteesta lisääntyy.
Kvalitatiivinen tutkimus edellyttää joustavuutta tutkimusongelman asettelussa. Aihetta täytyy ehkä tarkentaa tai suunnata uudelleen tutkimusaineiston keruun yhteydessä. Tutkimuskysymyksen täsmentämistä tapahtuu koko tutkimuksen ajan. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa varaudutaan siihen, että tutkimusongelma voi muuttua tutkimuksen edetessä ja sanaa ”ongelma” ei aina haluta useinkaan käyttää, puhutaan mieluummin tutkimustehtävästä.
Marshall & Rossman (1995) toteavat laadullisesta tutkimuksesta seuraavasti:
”Joustavuus on yksi kvalitatiivisen tutkimuksen tunnusmerkeistä.”
Silti tutkimustehtävän tulee olla rajattu ja selkeä ennen kuin ryhdytään aineiston keruuseen.
Ennen kuin voit määritellä tutkimuskysymystä, sinulla on oltava pohjatietoa asiasta. Perehtyminen aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja oman kokemuksen hyödyntäminen tai sen hankkiminen kyseisestä aiheesta ovat välttämättömiä. Ongelma on syytä jäsennellä pää- ja alaongelmiksi, joiden mukaan muodostetaan päätutkimuskysymys ja yleensä korkeintaan kaksi alatutkimuskysymystä. Jos esimerkiksi aiot valmistaa kangasta, missä on kolmiulotteinen pinta, sinulla tulee olla tietoa, millä eri tekniikoilla kankaaseen voi saada kolmiulotteista pintaa. Jos teet työn tietylle yritykselle, on myös selvitettävä yrityksen asettamat reunaehdot ja odotukset.
- Menetelmät eli tutkimusmetodologia
Voit lukea muotoilu.fi -sivustolta laajemmin muotoilualalla käytetyistä tutkimusmenetelmistä, joita on lukuisia. Tutkimusmenetelmät jaotellaan seuraavasti:
- prosessiluontoisiin eli prosessuaalisiin menetelmiin
- laadullisiin eli kvalitatiivisiin menetelmiin
- määrällisiin eli kvantitatiivisiin menetelmiin
Myös jako tiedonhankintamenetelmiin ja analysointimenetelmiin on tärkeää huomioida. Muotoilualojen tutkimukset ovat yleensä monimenetelmällisiä eli ne niissä toteutuu menetelmätriangulaatio. Oleellista onkin pohtia, miten yhdistät eri tietolähteistä saadun tiedon omiin kokeiluihisi ja proto- tai toimintamalleihisi.
Tutkimusmenetelmän soveltamiseen kuuluu kaksi vaihetta:
1) aineiston kokoaminen
2) aineiston analyysi ja tulkinta
Aineistoa on kaikki se materiaali, mitä tutkit. Se voi olla esimerkiksi piirroksia, valokuvia, tuotteita/esineitä, nettisivuja, haastateltavan puhetta, arkistomateriaalia. Se voi olla myös työprosesseja silloin, kun kehität jotakin työmenetelmää. Huomaa, että pelkkä työvaiheiden kuvaus ei ole tutkimusta, ellei siihen sisälly jotakin uutta itse kehitettyä esimerkiksi uusi työtapa. Aineisto tulee erottaa lähteistä. Niistä etsit tietoa, mutta ne eivät ole aineistoasi, koska ne eivät ole tutkimuksen kohde.
Tutkimusmenetelmät jaotellaan karkeasti
- prosessiluonteisiin menetelmiin
- laadullisiin menetelmiin (kvalitatiiviset menetelmät)
- määrällisiin menetelmiin (kvantitatiiviset menetelmät)
Prosessiluonteiset menetelmät:
Nämä ovat tutkimusstrategisia menetelmiä, jotka ovat ikään kuin menetelmäsateenvarjo koko tutkimuksen tai kehittämistehtävän yllä. Niistä valitaan tarvittaessa vain yksi, jonka alle sitten asettuvat laadulliset menetelmät ja mahdollisesti määrällinen menetelmä. Huomaa että esimerkiksi palvelumuotoilun menetelmäpakista voit hyvin ottaa käyttöösi menetelmiä, jotka yksittäisinä metodeina ovat laadullisia muotoilun menetelmiä.
Laadulliset menetelmät:
Näitä muotoilun tutkimuksessa käytetään eniten. Lue lisää:
Määrälliset menetelmät:
Muotoilun tutkimuksessa käytetään määrillisistä menetelmistä useimmiten kyselytutkimusta. Lue lisää:
https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/
- Aikataulu
Aikataulun laadinta auttaa projektin hallintaa. Laadi viikkoaikataulu, missä eri tehtävät ja tarkastuskohdat näkyvät. Merkitse aikatauluun myös ohjaajan kanssa sovitut välitarkastukset ja ulkopuolisten kumppaneiden kanssa pidettävät tarkasteluajankohdat. Esitä viikkoaikataulusi (esim. aikajana) myös opinnäytetyössäsi. Se avaa hyvin suunnitteluprosessia.
- Työstä aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset rahoituslähteet
Laadi kustannusarvio työstäsi. Kuka maksaa mitäkin? Pohdi mahdollisia rahoituslähteitä, apurahojen tarjoajia unohtamatta.
- Dokumentointisuunnitelma
Suunnittele työsi kirjallinen esittely. Millaista materiaalia tarvitset työsi dokumentointiin? Valokuvia, piirroksia, tekstiä ja niin edelleen? Kerää olemassa olevat dokumentit, mieti mitä dokumentteja vielä tarvitset, millaisia dokumentointitapoja tarvitset.
Laadi alustava sisällysluettelo tutkimusraportillesi. Pyri informatiivisiin otsikoihin, jotka kuvaavat työsi sisältöä parhaalla mahdollisella tavalla. Yleisellä tasolla oleva otsikko esimerkiksi Luonnostelua, voi olla minkä tahansa työn otsikko. Sitä kannattaa täsmentää, minkä asian luonnostelusta on kysymys. Tee sisällysluettelo korkeakoulusi ohjeen mukaan.
- Riskit
Arvioi työsi valmiiksi saattamisen, sen laadun tai aikataulussa pysymisen mahdollisesti vaarantavat seikat. Tyypillisesti tällaisia ovat kolmansien osapuolien (mm. asiakkaiden, yhteistyötahojen, viranomaisten) ratkaisuista riippuvat seikat, joihin tekijällä ei ole suoraa mahdollisuutta vaikuttaa.
Riskien ja mahdollisten ongelmien ennakointi on suunnitelmallista projektin tulevien toimenpiteiden läpikäyntiä, ongelmakohtien kartoittamista ja etukäteen toiminnan varmistamista. Eri riskien mahdollisuutta on mietittävä jo projektin suunnitteluvaiheesta alkaen.
Eri typpisiä riskejä ovat muun muassa: taloudelliset riskit, aikataululliset riskit, tekniset riskit, yhteistyö- ja partneritahoihin liittyvät riskit, sopimuksiin liittyvät riskit, tuotevastuu riskit, organisaatioon, henkilöihin ja tiedonkulkuun liittyvät riskit, ulkopuolisiin hankintoihin, toimittajiin ja ostopalveluihin liittyvät riskit, ympäristöriskit (luonnonolosuhteet) sekä kansainvälisissä projekteissa mahdolliset kumppanimaahan liittyvät riskit.
Riskeistä on hyvä laatia tutkimussuunnitelmaan esimerkiksi SWOT-taulukko.
12 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi
Kun tutkimuksesi on edennyt loppusuoralle, kirjoita tutkimuksesi ja prosessisi luotettavuudesta yksi luku, jonka voit lopuksi lisätä tutkielmasi loppuun, ennen johtopäätöslukua. Lue tutkimuksen luotettavuuden arvioinnista kertova artikkeli tältä sivustolta.
13 Valmis tutkimussuunnitelma
Kirjoita yllä olevat asiat sisältävä tutkimussuunnitelma ja ota huomioon oman korkeakoulusi asiaan liittyvä ohjeistus. Kun tutkimussuunnitelma on esitelty, on aika ryhtyä kirjoittamaan varsinaista opinnäytetyötä.