Leena Muotio
FT, yliopettaja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
7.12.2021
SUUNNITTELULLISET JA TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT
Ammattikorkeakoulun muotoilualan opinnäytetyössä suunnittelullisia ja teoreettisia lähtökohtia selvitettäessä tuodaan esiin seuraavat asiat:
- Yhteistyötahojen laajempi esittely. Esimerkiksi yhteistyöyrityksen koko, tuotepolitiikka, tuotantomahdollisuudet, asiakaskunta, tuotteisto jne.
- Teoreettinen ja/tai suunnittelullinen ote sekä tutkimuksen käsitekartta ja viitekehys.
- Tiedonhankinnan, analysoinnin ja kuvauksen menetelmät sekä tutkimusmenettely. Valintojen perustelut selkeästi esitettyinä. Rajaukset työskentelyssä ja resursoinnissa.
- Yhteys aikaisemmin tehtyihin suunnitelmiin, teoksiin, opinnäytetöihin ja tutkimuksiin.
· Mahdolliset teoreettiset ja historialliset taustat, jotka huomioidaan
suunnittelussa ja/tai tiedonhankinnassa.
- Keskeisten käsitteiden suorasanainen määrittely leipätekstissä. Käsiteluettelo sijoitetaan sisällysluettelon jälkeen, ennen johdantoa.
TIETOPERUSTA
Opinnäytetyön alkupuolelle kirjoitetaan työn tietoperusta, jossa opinnäytetyön tekijä perustelee valitsemansa ratkaisut. Tietoperusta rakentuu aikaisemmasta, opinnäytetyön aiheeseen liittyvästä tutkimustiedosta ja teoriatiedosta. Tietoperustaan kuuluvat myös opinnäytetyön tekijän omat havainnot, kokemukset ja niin sanottu hiljainen tieto.
Tietoperustan rakentamiseen kuuluu myös työn kannalta keskeisten käsitteiden määrittely ja avaaminen: ennen johdantoa olevassa käsiteluettelossa avataan lyhyesti lähdekirjallisuuden avulla työn ymmärtämisen kannalta olennaiset, lukijalle vieraammat käsitteet. Leipätekstissä avataan laajemmin työn kannalta keskiset käsitteet. Tietoperusta rakentaa osaltaan opinnäytetyön näkökulmaa, jonka avulla tekijä tarkastelee aiheensa eri osatekijöitä ja sen suhdetta vastaaviin suunnittelutehtäviin. Tietoperustaan kuuluu aiheen kriittinen ja analyyttinen pohtiminen relevattien teorioiden avulla.
AINEISTO JA TOTEUTUS
Opinnäytetyön toteutuksen selvittäminen sisältää seuraavat asiat:
- Aineiston selvittäminen; millaisesta aineistosta on kysymys, miten se on kerätty ja miten sitä työssä käsitellään. Huomaa että aineisto on eri asia kuin työssä käytetyt lähteet. Aineistoja voivat olla esimerkiksi haastattelumateriaali, värikartat, trendit, vertailun kohteena olevat tuotteet tai suunnitelmat, käytettävien materiaalien analyysi jne.
- Konseptin suunnittelun eri vaiheet sekä henkilöt, tilat, laitteet, ohjelmat, materiaalit, rahoitus jne.
- Työskentelyn eteneminen kuvataan vaiheittain. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota vaiheiden reflektoivaan pohdintaan, eri tahojen näkemysten ja päätöksiin johtaneiden mielipiteiden esittelyyn. Selvitetään tiedonhankinnan ja näkemysten vaikutus kehitystyöhön, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kuvaillaan suunnitteluun ja kehitystyöhön vaikuttava tietoaineisto. Ideat, luonnokset, ratkaisut ja tulokset tuodaan esiin vaiheittain.
MENETELMÄ
Muotoilualan tutkimukset ovat lähes aina monimenetelmällisiä. Muotoilualoilla paljon käytettyjä menetelmiä esitellään muotoilu-info -sivustolla välilehdellä Tutkimus.
Tutkimus- ja kehitystyö tuottaa tietoa ymmärryksen ja päätöksenteon tueksi. Tutkimus- ja kehittämisongelman tavoitteena on saada ymmärrys ilmiöstä, jotta asiaa voidaan muuttaa ja kehittää. Tutkimusmenetelmien avulla ratkaistaan tutkimusongelmia, jotka ovat suunnittelu- ja/tai työprosessista nousevia. Menetelmä valitaan tutkimus- ja kehittämisongelman perusteella ja siten itse ongelma on ensin tiedettävä ja tunnettava hyvin.
Tutkimusmenetelmät jaotellaan seuraavasti:
- prosessiluonteisiin eli prosessuaalisiin menetelmiin
- laadullisiin eli kvalitatiivisiin menetelmiin
- määrällisiin eli kvantitatiivisiin menetelmiin
Prosessiluonteiset menetelmät
Prosessiluonteiset menetelmät ovat joukko menetelmiä, joilla tavoitellaan prosessiin liittyvää ja sitä kehittävää tietoa. Usein kyse on projektityyppisestä toiminnasta, jossa korostetaan toimijoita osallistavia menetelmiä. Prosessiluonteiset menetelmät ovat tutkimusstrategisia menetelmiä, jotka ovat ikään kuin menetelmäsateenvarjo koko tutkimuksen tai kehittämistehtävän yllä. Niistä valitaan tavallisesti vain yksi, jonka alle sitten asettuvat laadulliset menetelmät ja mahdollisesti määrällinen menetelmä. Esimerkiksi palvelumuotoilun menetelmäpakista voi ottaa käyttöön menetelmiä, jotka yksittäisinä metodeina ovat laadullisia muotoilun menetelmiä.
Kyseessä on lähestymistapa, jossa on olennaista kiinnittää huomiota prosessin kuvaukseen, vaiheistamiseen ja mallintamiseen itse tuloksen tai tuotoksen rinnalla. Menetelmissä painottuvat käyttäjiä tai toimijoita osallistavat menetelmät. Kyseessä voi olla esimerkiksi jonkun uuden tapahtuman, palvelun tai nettisivuston suunnittelu ja toteutus, tai toiminnan kehittäminen havaitun ongelman pohjalta tai kohti asetettua tavoitetta.
Laadulliset eli kvalitatiiviset menetelmät
Muotoilualan opinnäytteissä käytetään useimmiten laadullisia tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä. Lue laadullisen tutkimuksen esittely Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirjasta: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/mita-on-laadullinen-tutkimus/
Määrälliset eli kvantitatiiviset menetelmät
Muotoilualan opinnäytteissä tehdään varsin usein kyselyjä. Survay- eli kyselytutkimus onkin tyypillisin määrällinen tutkimusmenetelmä. Lue määrällisestä tutkimuksesta lisää Kvantitatiivisen tutkimuksen verkkokäsikirjasta: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/
ANALYYSI JA TULKINTA
Muotoilualan opinnäytetöissä on tärkeää tuoda esille ja perustella suunnittelun/työtehtävän lähtökohdat, ideavaihe, luonnosteluvaiheet, mallinnusvaiheet, konseptivaihe ja mahdollinen prototyyppi. Tärkeä osa tutkimusta on aina se, että tekijä perustelee valintansa ja etenemistapansa työssä analyyttisesti.
Muotoilualan opinnäytetöissä on tärkeää käyttää madollisimman paljon visuaalisia mallinteita ja kuvamateriaalia työn sekä tutkimuksen etenemisen osoittamisessa.
Tulosten luettavuuden ja käyttökelpoisuuden sekä työn tavoitteiden saavuttamisen arviointi on tärkeä ja usein myös persoonallisin tutkimuksen osa. Tässä vaiheessa lopputulosta tarkastellaan analyyttisesti ja monipuolisesti. Tulosten tarkastelun yhteydessä luodaan myös yleiskatsaus työhön, pohditaan sen ongelmia, tuloksia ja päätelmiä, esitetään tulosten käyttökelpoisuus ja jatkotutkimustarpeet.
PROSESSIN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
Prosessin luotettavuuden arviointia käsitellään omassa artikkelissaan muotoilu.info -sivustolla.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Opinnäytetyön johtopäätösluvussa tekijä selvittää, mihin työn alussa esitettyihin ongelmiin ja kysymyksiin hän on saanut vastaukset. Myös ratkaisematta jääneet kohdat selvitetään. Johtopäätöksissä tulokset myös yhdistetään johdannossa ja tietoperustassa esitettyihin taustoihin.
Aikamuotona käytetään imperfektiä, kun viitataan tarkoitukseen, hypoteeseihin, toteutukseen ja tuloksiin. Kun tekijä pohtii selityksiä, arvioi tulosten seurauksia ja soveltamis- sekä hyödyntämismahdollisuuksia, käytetään aikamuotona preesensiä.
Johtopäätöksissä pitäydytään asioiden tunnepitoisesta käsittelystä ja kommentoinnista. Tärkeää on säilyttää tutkimustekstille ominainen objektiivinen ote ja asiatyyli. Johtopäätösosassa voidaan tarvittaessa käyttää alaotsikoita.
Johtopäätöksissä tekijä pohtii tulosten merkitystä ja sitä, missä määrin ja millä tavalla tulokset vastaavat asetettuihin tutkimusongelmiin. Toisin sanoen hän antaa selkeän ja perustellun vastauksen esittämiinsä tutkimuskysymyksiin.
Saatuja tutkimustuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin. Jos työssä on esitetty hypoteeseja eli olettamuksia, todetaan myös, miten tulokset tukivat hypoteeseja. Johtopäätöksissä ei esitetä enää sellaista tietoa, jota aikaisemmin ei ole tarkasteltu.
Johtopäätöksiä voidaan esittää myös vertailevalla otteella, jolloin etsitään eroja ja samankaltaisuuksia ja pohditaan tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi voidaan arvioida, miten tutkimuksen aineisto, ajankohta tai jotkin muut seikat vaikuttivat tuloksiin.
Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena on tuottaa uutta ja käytännöllistä tietoa sekä lisäarvoa työn toimeksiantajalle ja työelämälle. Opinnäytetyö tarjoaa toimeksiantajalle käytännön kehittämisideoita, jotka opiskelijan tulee perustella ja esittää mahdollisimman konkreettisesti. Näiden ehdotusten pohjalta toimeksiantajan tulisi pystyä kehittämään toimintaansa.
Johtopäätösten tulee osoittaa tekijän kykyä luovaan ja innovatiiviseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä kykyä kriittiseen ajatteluun ja teoreettisen tiedon soveltamiseen käytäntöön.
POHDINTA
Pohdintaluku on yksi opinnäytetyön tärkeimpiä lukuja. Sen kirjoittamiseen on tärkeää paneutua erityisen huolellisesti. Pohdinnan kirjoittaminen on syytä aloittaa ajoissa ennen opinnäytetyön palauttamista.
Tuloksista tehdyt päätelmät osoittavat pohdinnassa, mitä tietoa tutkimus tuotti ja mitä asioita kannattaa vielä tutkia ja kehittää enemmän. Myös tämän vuoksi on tärkeää pohtia tehdyn työn luotettavuuttaja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Pohdinnassa esitetään ja arvioidaan myös saatujen tulosten hyödyntämismahdollisuuksia ja uusia tutkimus- ja kehittämisaiheita.
Analyyttinen itsearviointi on oleellinen osa opinnäytetyötä. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan tuoda esiin työn ulkoisia seikkoja, kuten henkilökohtaisista syistä tapahtuneita viivästyksiä.
Pohdinnan lopussa esitetään oman oppimisen pohdintasuhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tutkimusprosessiin nähden. Huomaa että johtopäätökset ja pohdinta ovat erilliset pääotsikoidut luvut opinnäytetyössä. Luotettavuuden arviointiin, johtopäätöksiin ja pohdintaan on tärkeää panostaa, mikä seikka on hyvä muistaa jo opinnäytetyöprosessin alussa.
RAPORTOINTI
Noudata tarkasti oman korkeakoulusi raportointiohjeita.